Miten budjetointi aloitetaan oman arjen tuloista ja menoista

Annonce

Budjetointi alkaa siitä, että selvität, paljonko rahaa tulee tilille, mihin se kuluu ja milloin laskut erääntyvät. Pelkkä kuukausitulojen ja menojen erotus ei vielä kerro, riittävätkö rahat seuraavaan palkkapäivään. Käyttökelpoinen budjetti ottaa huomioon myös maksupäivät, harvemmin tulevat laskut ja tavalliseen arkeen tarvittavan rahan. Ensimmäisen version ei tarvitse olla sentilleen tarkka, mutta lukujen pitää perustua omaan rahankäyttöösi.

Budjetointi aloitetaan toteutuneista menoista

Ota esille kolmen viime kuukauden tilitapahtumat ja luottokorttilaskut. Jos käytät useita tilejä, tarkastele niitä rinnakkain. Omien tilien väliset siirrot eivät ole menoja. Myöskään luottokorttilaskun maksu ei ole uusi meno, jos kortilla tehdyt hankinnat on jo kirjattu kuluihin. Samojen ostosten laskeminen kahdesti saa menot näyttämään todellista suuremmilta.

Jaa tapahtumat aluksi melko väljiin ryhmiin. Asuminen, ruoka, liikkuminen, vakuutukset, velanhoito ja vapaa-aika riittävät pitkälle. Liian tarkka luokittelu tekee seurannasta työlästä ennen kuin tiedät, mitä tietoa todella tarvitset. Ruokakaupan ostoksia ei esimerkiksi tarvitse eritellä kuittiriveittäin, mutta samasta kaupasta ostettu 80 euron kodinkone kannattaa erottaa tavallisista ruokaostoksista.

Katso myös, osuiko tarkastelujaksolle poikkeuksellisia menoja. Muutto, auton korjaus tai juhlat voivat kasvattaa yhden kuukauden kuluja. Älä silti jätä niitä automaattisesti pois laskelmasta, sillä jotakin tavallisesta poikkeavaa tapahtuu monena kuukautena. Erota aidosti kertaluonteinen hankinta sellaisesta kulusta, joka toistuu eri muodossa.

Merkitse epäselvät tapahtumat erikseen ja selvitä ne ennen lopullisten summien laskemista. Maksunvälittäjän nimi ei aina kerro, mitä ostit. Jos nostat käteistä etkä muista, mihin käytit sen, merkitse summa aluksi erittelemättömäksi käteiskulutukseksi. Älä oleta sen menneen ruokaan tai harrastuksiin. Tavoitteena on saada todenmukainen kuva lähtötilanteesta, ei saada menneitä ostoksia näyttämään harkitummilta.

Mitkä tulot budjettiin kannattaa laskea?

Laske budjettiin käytettävissä olevat nettotulot eli summat, jotka todella tulevat tilillesi verojen ja muiden pidätysten jälkeen. Jos saat säännöllistä palkkaa, lähtökohta on tavallisesti selkeä. Tarkista silti, sisältyykö viime kuukausien palkkaan ylityökorvauksia, kulukorvauksia tai muita eriä, joiden jatkumisesta et ole varma. Työmatkakulujen korvaus ei lisää vapaasti käytettävää rahaa samalla tavalla kuin palkka, jos maksat vastaavat kulut omalta tililtäsi.

Jos tulosi vaihtelevat, budjetin pohjaksi sopii varovainen arvio tavallisen kuukauden tuloista. Jos nettotulot ovat olleet esimerkiksi 1 650, 2 100 ja 1 850 euroa, älä mitoita pysyviä menoja suurimman summan mukaan. Pienempään tulotasoon perustuva suunnitelma jättää liikkumavaraa hiljaisiin kuukausiin. Tarkastele mahdollisuuksien mukaan pidempää jaksoa, jos työssä on selviä kausivaihteluita.

Merkitse jokaiselle tulolle myös maksupäivä. Kuukauden kokonaistulot voivat riittää kaikkiin menoihin, vaikka rahat loppuisivat hetkeksi ennen seuraavaa maksua. Maksupäivillä on erityisesti merkitystä silloin, kun tulot tulevat useassa erässä.

Lisää veronpalautus, lahjaraha tai tavaran myyntitulo budjettiin vasta, kun summa ja ajankohta ovat tiedossa. Tällaisilla tuloilla voi kattaa kertamenoja tai kasvattaa puskuria, mutta niiden varaan ei kannata laskea kuukausittain toistuvia maksuja. Jos taloudessa on yhteisiä menoja, sopikaa myös, budjetoidaanko kaikki tulot yhdessä vai siirtääkö kumpikin sovitun osuuden yhteiselle tilille.

Menot erotellaan myös maksurytmin mukaan

Menojen luokittelu pelkän käyttötarkoituksen mukaan ei aina riitä. Vakuutusmaksu kuuluu samaan menoryhmään riippumatta laskutusvälistä, mutta kerran vuodessa maksettava lasku vaatii erilaista varautumista kuin kuukausiveloitus. Lisää siksi menoryhmien rinnalle tieto maksurytmistä. Näin näet sekä laskennallisen kuukausikulun että summan, joka tililtä on lähdössä juuri nyt.

  • Kuukausittaiset sitovat menot, kuten vuokra, lainan maksuerä ja sovitut palvelumaksut.
  • Arjen muuttuvat menot, kuten ruoka, polttoaine ja pienet kodin hankinnat.
  • Harvemmin maksettavat menot, kuten vuosittaiset vakuutusmaksut ja kausittaiset harrastusmaksut.
  • Ennakoitavat hankinnat, kuten talvikengät tai rikkoutumassa olevan kodinkoneen korvaaminen.

Jos vuosittainen vakuutusmaksu on 480 euroa, sen laskennallinen kuukausikulu on 40 euroa. Pelkkä merkintä budjetissa ei kuitenkaan maksa laskua. Rahaa täytyy myös jättää käyttämättä tai siirtää sivuun. Jos lasku erääntyy jo kahden kuukauden päästä eikä sitä varten ole säästöjä, ensimmäisten kuukausien aikana tarvitaan suurempi varaus kuin 40 euroa.

Tämä aloitusvaiheen ero jää helposti huomaamatta. Koko vuodelle jaettu kuukausivaraus ja pian erääntyvään laskuun tarvittava summa ovat kaksi eri asiaa. Käy siksi seuraavien kuukausien eräpäivät läpi ennen kuin päätät, paljonko rahaa jää muuhun käyttöön.

Arvioi samalla menot, joista ei tule laskua. Jouluostokset tai koulun alkamiseen liittyvät hankinnat ovat usein ennakoitavissa, vaikka tarkka summa vaihtelee. Käytä aluksi pohjana edellisellä kerralla kulunutta summaa ja korjaa arviota, jos tarpeet tai hinnat ovat muuttuneet.

Arjen käyttöraha sovitetaan todelliseen elämään

Kun tulot ja välttämättömät varaukset ovat selvillä, laske tavalliseen arkeen jäävä summa. Tästä rahasta maksetaan esimerkiksi ruoka, kahvilakäynnit, pienet ostokset ja muut menot, joille et ole tehnyt omaa varausta. Määrittele selvästi, mitä käyttörahalla on tarkoitus kattaa. Muuten budjetti voi näyttää ylittyvän vain siksi, että samoja menoja seurataan eri kerroilla eri tavoin. Budjetti AkatemiaReklamelink, jonka aiheena on oman talouden hallinta, käsittelee myös arjen tulojen ja menojen tasapainottamista.

Miten budjetointi aloitetaanReklamelink ilman liian tiukkoja kulutusrajoja? Jos ruokaan on viime kuukausina kulunut noin 420 euroa, 250 euron tavoite vaatii selviä muutoksia ostoksiin ja aterioihin. Pelkkä pienempi numero taulukossa ei muuta kulutusta. Aloita konkreettisista kysymyksistä. Kuinka monta noutoruoka-annosta ostat kuukaudessa? Mitä työpäivän lounas maksaa, ja paljonko kauppaan menee tavallisella viikolla?

Viikkoraja helpottaa seurantaa, mutta kuukausisummaa ei pidä jakaa suoraan neljällä. Vuodessa on noin 52 viikkoa, joten kuukaudessa on keskimäärin hieman yli neljä viikkoa. Esimerkiksi 400 euron kuukausibudjetti vastaa noin 92 euroa viikossa, kun summa jaetaan koko vuodelle.

Jätä myös pieni summa vapaasti käytettäväksi, jos tulot sen sallivat. Jokaisen kahvikupin perusteleminen tekee seurannasta helposti raskasta. Ennalta sovitun käyttörahan puitteissa voit tehdä pieniä ostoksia käyttämättä asumiseen tai laskuihin varattuja rahoja.

Jos rahat eivät riitä edes välttämättömiin menoihin, kyse ei ole käyttörahan hienosäädöstä. Silloin on tarkasteltava suuria kuluja, selvitettävä oikeus etuuksiin ja kysyttävä tarvittaessa maksujärjestelyjä. Liian tiukkaa laskelmaa ei kannata yrittää saada toimimaan pelkästään pienistä arjen ostoksista tinkimällä.

Maksupäivät ja tilien tehtävät tehdään näkyviksi

Kuukausibudjetin rinnalle tarvitaan yksinkertainen maksukalenteri. Kirjoita siihen tulojen saapumispäivät, laskujen eräpäivät ja suunnitellut siirrot säästöön tai laskuja varten. Kalenterista näet esimerkiksi, pitääkö kuun lopun tuloista jättää rahaa seuraavan kuun alun vuokraan. Tilin saldo ei yksin kerro, paljonko voit käyttää tänään.

Erillinen laskutili voi helpottaa budjetin noudattamista, jos tilin kulut ja ehdot sopivat tilanteeseesi. Palkkapäivänä sinne siirretään laskuihin tarvittava summa, ja arkikäyttöön jää oma osuutensa. Useita tilejä ei silti tarvita, jos pystyt erottamaan varatut rahat muuten luotettavasti. Taulukko tai selkeä muistiinpano voi riittää.

Huomioi myös korttimaksujen viive. Kaikki ostokset eivät näy lopullisina veloituksina heti, ja katevaraukset vaikuttavat käytettävissä olevaan saldoon. Luottokortilla ostaminen siirtää maksua myöhemmäksi, mutta meno kirjataan budjettiin jo ostohetkellä. Vastaava raha täytyy samalla varata korttilaskua varten.

Jos tilillä on palkkapäivänä 2 000 euroa ja ennen seuraavaa tuloa erääntyy 1 300 euroa laskuja, koko saldo ei ole käyttörahaa. Kun varaat lisäksi 300 euroa ruokaan ja 100 euroa myöhempiin laskuihin, jäljelle jää 300 euroa muihin tarkoituksiin. Tämä summa kertoo liikkumavarastasi enemmän kuin tilin alkuperäinen saldo.

Tarkista ennen automaattisten siirtojen asettamista, että tilille jää riittävästi rahaa myös suuria veloituksia varten. Sopiva siirtopäivä riippuu tulojen ja maksujen ajoituksesta, ei pelkästään kalenterikuukauden vaihtumisesta.

Ensimmäistä budjettia korjataan havaintojen perusteella

Varaa aluksi noin kymmenen minuuttia seurantaan kerran viikossa. Vertaa toteutuneita menoja suunnitelmaan ja tarkista, mitä maksuja on vielä tulossa. Tiukassa tilanteessa päivittäinen tarkastelu voi olla tarpeen, mutta jokaisen ostoksen jatkuva arviointi ei ole välttämätöntä. Olennaista on havaita poikkeama ajoissa, kun jäljellä oleviin menoihin voi vielä vaikuttaa.

Kun jonkin menoryhmän budjetti ylittyy, selvitä ensin syy. Oliko alkuperäinen arvio liian pieni, kirjattiinko meno väärään ryhmään vai teitkö suunniteltua enemmän ostoksia? Korjaus riippuu vastauksesta. Liian pieni ruoka-arvio muutetaan realistiseksi, ja väärään ryhmään kirjattu vakuutus siirretään oikeaan kohtaan. Jos heräteostoksia kertyy aiottua enemmän, niille voi asettaa euromääräisen rajan tai ostospäätöstä voi siirtää myöhemmäksi.

Pidä laskuihin varatut rahat ja puskuri erillään toisistaan. Laskuvaraus on jo tiedossa olevaa menoa varten, joten se ei ole vapaasti käytettävää säästöä. Puskuri taas on tarkoitettu menoihin, joiden tarkkaa ajankohtaa tai summaa et tiedä. Jos siirrät molemmat samalle tilille, merkitse niiden osuudet muistiin. Silloin lähestyvään vakuutuslaskuun varattu raha ei vahingossa näytä ylimääräiseltä säästöltä.

Täsmäytä kuukauden lopussa budjetin tapahtumat tilin alku- ja loppusaldoon. Jos laskelman mukaan rahaa pitäisi olla jäljellä 150 euroa mutta tilillä on vain 40 euroa, etsi eron syy ennen seuraavan kuukauden suunnittelua. Tarkista esimerkiksi käteisostokset, tilausmaksut sekä puuttuvat tai kahteen kertaan kirjatut tapahtumat. Korjaa samalla kirjaustapaa, jos jokin meno unohtuu toistuvasti. Näin seuraavan kuukauden suunnitelma perustuu täsmällisempiin lukuihin.

CVR-Nummer DK-37 40 77 39